Porin yliopistokeskuksessa järjestettiin perjantaina 29.11.2019 seminaari paikallis- ja tilaushistorian suuntaviivoista 2020-luvun taitteessa ja toisaalta paikallis- ja tilaushistorioiden kirjoittamiseen liittyvät professionaaliset kysymykset.
Professori Anna Sivula valotti alustuksessaan yhteisöllisen, osallistavan tilaushistorian merkitystä ja toi esiin imago- ja identiteettityön roolin tilaushistoriahankkeissa. Anu Lahtinen käsitteli paikallis- ja yrityshistorioita 2020-luvun kynnyksellä ja toi esiin Tilaushistoriakeskuksen näkemyksiä ja tulevaisuuden suunnitelmia esimerkiksi paikalliswikihankkeen kannalta. Tilaisuudessa kuultiin myös Euran kulttuuritoimenjohtajaa, FT Sirpa Wahlqvistia, joka kertoi, millaiselta paikallishistoriahanke näyttää tilaajan näkökulmasta. Wahlqvist toi esiin sen, miten suunnittelu ja päätöksenteko etenee paikallistasolla. Hän pohti myös sitä, millaisia toiveita ja tarpeita tilaajayhteisöllä ja paikallisilla ihmisillä on historiantutkimusta kohtaan.
Kahvitauon jälkeen neljä panelistia keskusteli kokemuksistaan erilaisten paikallis- ja tilaushistoriahankkeiden parissa. Maarit Grahn, Eeva Kotioja, Pasi Saarimäki ja Kati Toivanen toivat esiin kokemuksiaan niin järjestöjen, yritysten kuin paikkakuntienkin historiahankkeista. Keskusteluissa nousi esiin sekä ”paikallisen fikserin” eli tilaajatahon yhteyshenkilön merkitys että myös akateemisen taustatuen merkitys ja tutkimustyössä saatu palaute. Paneelikeskustelua johti Pirita Frigren.
Paneelikeskustelussa esiin tulivat myös rahoituskysymykset. Rahoitus oli hyvin vaihtelevaa apurahoista ja palkkatyösuhteista erilaisiin vaihteleviin palkkioihin. Muiden kulujen kuten matkojen korvaaminen toteutuu vaihtelevasti. Monet kokemukset olivat myönteisiä, mutta monella oli myös kokemuksia epävarmuuden hetkistä, kun rahoitus varmistui pätkissä. Toimeentulon epävarmuuden todettiin syövän tutkijan työtä ja energiaa, ja kevytyrittäjyyteen liittyvät riskit todettiin ongelmallisiksi. Aikataulujen suunnittelu todettiin yhtäältä tärkeäksi ja toisaalta erittäin haasteelliseksi.
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Turun yliopiston kulttuuriperinnön oppiaine ja Tilaushistoriakeskus.
Kirjoittaja: Anu Lahtinen